Hatsepsut: kuningatar, jolla oli faraon valtaoikeudet.

Hatsepsutia (1479-1458 eaa.) pidetään yhtenä muinaisen Egyptin kunnioitetuimmista, joskin kiistanalaisimmista hallitsijoista. Egyptologit juhlivat häntä hallitsevana naispuolisena hallitsijana, jonka hallinto aloitti pitkän sotilaallisen menestyksen, talouskasvun ja vaurauden kauden.

Hatsepsut oli muinaisen Egyptin ensimmäinen naispuolinen hallitsija, jolla oli täysi faaraon poliittinen valta. Perinteisiin sidotussa Egyptissä kenenkään naisen ei kuitenkaan olisi pitänyt nousta faaraon valtaistuimelle.

Aluksi Hatsepsutin hallituskausi alkoi hänen poikapuolensa Thuthmose III:n (1458-1425 eaa.) sijaishallitsijana. Seitsemännen hallitusvuotensa tienoilla hän kuitenkin siirtyi valtaistuimelle omana itsenään. Hatsepsut ohjasi taiteilijoita kuvaamaan hänet miespuolisena faaraona reliefien ja patsaiden kuvauksissa, mutta viittasi itseensä edelleen naisena kaiverruksissaan. Hatsepsutista tuli 18. dynastian viides faarao.Uuden valtakunnan aikana (1570-1069 eaa.) ja nousi yhdeksi Egyptin kyvykkäimmistä ja menestyneimmistä faaraoista.

Sisällysluettelo

Faktoja kuningatar Hatsepsutista

• Ensimmäinen kuningatar, joka hallitsi faraona omilla oikeuksillaan.
• Hallituksen katsotaan palauttaneen Egyptin taloudelliseen vaurauteen.
• Nimi tarkoittaa suomeksi "jalojen naisten eturivin".
• Vaikka hän saavutti joitakin merkittäviä sotilasvoittoja valtakautensa alkuvaiheessa, hänet muistetaan ennen kaikkea siitä, että hän palautti Egyptiin suuren taloudellisen vaurauden.
• Faaraona Hatsepsut pukeutui perinteiseen miesten kilttiin ja piti tekopartaa.
• Hänen seuraajansa Thutmosen III yritti pyyhkiä hänen hallintonsa pois historiasta, sillä naispuolisen faaraon uskottiin häiritsevän Egyptin pyhää harmoniaa ja tasapainoa.
• Hänen temppelinsä on yksi muinaisessa Egyptissä ihailtu ja loi trendin haudata faaraoita läheiseen Kuninkaiden laaksoon.
• Hatsepsutin pitkän valtakauden aikana hän johti menestyksekkäitä sotaretkiä, joita seurasi pitkä rauhan kausi ja tärkeiden kauppareittien palauttaminen.

Hatsepsutin sukulinja

Hatsepsut oli Thutmosen I:n (1520-1492 eaa.) ja hänen suuren vaimonsa Ahmosen tytär. Thutmosen I oli myös Thutmosen II:n isä tämän toisen vaimon Mutnofretin kanssa. Egyptin kuningashuoneen perinteen mukaisesti Hatsepsut meni naimisiin Thutmosen II:n kanssa ennen kuin täytti 20 vuotta. Hatsepsut sai egyptiläiselle naiselle avoinna olleen ylimmän kunniamerkin kuningattaren roolin jälkeen, kun hänet korotettiinAmunin jumalan vaimon asemaan Thebassa. Tämä kunnia antoi enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa kuin monilla kuningattarilla oli.

Amunin jumalanvaimo oli pitkälti yläluokan naisen kunniatitteli. Sen päävelvollisuus oli avustaa Amunin suurta temppeliä johtavaa ylipappia. Uuteen valtakuntaan mennessä Amunin jumalanvaimolla oli riittävästi valtaa vaikuttaakseen valtion politiikkaan. Thebassa Amun nautti laajaa suosiota. Lopulta Amunista kehittyi Egyptin luojajumala sekä jumalien kuningas. Hänen roolinsa Amunin vaimonaasetti Haatshepsutin puolisokseen. Hän olisi toiminut Amunin festivaaleilla, laulanut ja tanssinut jumalalle. Nämä tehtävät nostivat Haatshepsutin jumalalliseen asemaan. Hänen tehtävänään oli herättää Amun luomiseksi jokaisen festivaalin alussa.

Hatsepsut ja Thutmosai II saivat tyttären Neferu-Ra:n. Thutmosai II:lla ja hänen vähäisemmällä vaimollaan Isiksellä oli myös poika Thutmosai III. Thutmosai III nimitettiin isänsä seuraajaksi. Thutmosai II kuoli Thutmosai III:n ollessa vielä lapsi, ja Hatsepsut otti itselleen regentin roolin. Tässä roolissa Hatsepsut valvoi Egyptin valtiollisia asioita siihen asti, kunnes Thutmosai III tuli täysi-ikäiseksi.

Seitsemäntenä hallitusvuotenaan Hatsepsut nousi kuitenkin itse Egyptin valtaistuimelle ja hänet kruunattiin faaraoksi. Hatsepsut otti käyttöön kuninkaallisten nimien ja arvonimien koko kirjon. Vaikka Hatsepsut määräsi, että hänet kuvataan miespuolisena kuninkaana, hänen kaikki kirjoituksensa noudattivat naispuolista kieliopillista tyyliä.

Hänen kaiverruksissaan ja patsaissaan Haatshepsut kuvattiin kuninkaallisessa loistossaan hallitsevana etualalla, kun taas Thutmosse III oli sijoitettu Haatshepsutin alapuolelle tai taakse pienemmässä mittakaavassa, mikä osoitti Thutmossen alempaa asemaa. Vaikka Haatshepsut puhutteli edelleen poikapuolestaan Egyptin kuninkaana, hän oli kuningas vain nimellisesti. Haatshepsut uskoi selvästi, että hänellä oli yhtä suuri oikeus Egyptin valtaistuimelle kuin kenellä tahansa miehellä, jahänen muotokuvansa vahvistivat tätä uskomusta.

Hatsepsutin varhainen hallituskausi

Hatsepsut ryhtyi toimiin legitimoidakseen nopeasti valtansa. Hallintonsa alkuvaiheessa Hatsepsut nai tyttärensä Neferu-Ran Thutmosen III:n kanssa ja antoi Neferu-Ralle Amunin jumalavaimon arvonimen asemansa varmistamiseksi. Jos Hatsepsut joutuisi liittymään Thutmosen III:n valtaan, Hatsepsut olisi edelleen vaikutusvaltaisessa asemassa Thutmosen III:n anoppina ja äitipuolena. Hän oli myös ollutSe nosti hänen tyttärensä yhdeksi Egyptin vaikutusvaltaisimmista ja arvostetuimmista. Hatsepsut oikeutti hallintonsa edelleen esittämällä itsensä Amunin tyttärenä ja vaimona. Hatsepsut väitti lisäksi, että Amun oli materialisoitunut ennen hänen äitiään Thutmosen I:nä ja siittänyt hänet, mikä antoi Hatsepsutille puolijumalattaren aseman.

Hatsepsut vahvisti legitiimiyttään esittämällä itsensä Thutmosai I:n kanssahallitsijana muistomerkkien ja valtion rakennusten reliefeissä ja kaiverruksissa. Lisäksi Hatsepsut väitti, että Amun oli lähettänyt hänelle oraakkelin, joka ennusti hänen myöhemmän nousunsa valtaistuimelle, ja yhdisti näin Hatsepsutin 80 vuotta aiemmin tapahtuneeseen hyksos-kansan tappioon. Hatsepsut käytti hyväkseen egyptiläisten muistoa hyksos-kansasta.inhosivat hyökkääjiä ja tyranneja.

Hatsepsut esitti itsensä Ahmosen suorana seuraajana, jonka nimen egyptiläiset muistivat suurena vapauttajana. Tämän strategian tarkoituksena oli puolustaa häntä kaikkia niitä arvostelijoita vastaan, jotka väittivät, että nainen ei olisi kelvollinen faaraoksi.

Hänen lukemattomat temppelimuistomerkkinsä ja kirjoituksensa osoittivat, kuinka uraauurtava hänen hallintonsa oli. Ennen Hatsepsutin valtaistuimelle nousua yksikään nainen ei ollut aiemmin uskaltanut avoimesti hallita Egyptiä faaraona.

Hatsepsut faaraona

Kuten aikaisemmat faaraot, Hatsepsut tilasi laajoja rakennushankkeita, kuten upean temppelin Deir el-Bahriin. Sotilaallisella rintamalla Hatsepsut lähetti sotaretkiä Nubiaan ja Syyriaan. Jotkut egyptologit viittaavat Hatsepsutin valloituskampanjoiden selitykseksi siihen perinteeseen, että egyptiläiset faaraot ovat olleet soturikuninkaita. Nämä voivat olla vain jatkoa Thutmosai I:n sotilaallisille sotaretkille.Uuden valtakunnan faaraot korostivat turvallisten puskurivyöhykkeiden säilyttämistä rajoillaan välttääkseen hyksos-tyylisen hyökkäyksen toistumisen.

Suurimman osan hänen energiastaan veivät kuitenkin Hatsepsutin kunnianhimoiset rakennushankkeet. Ne loivat työtä egyptiläisille aikana, jolloin Niilin tulvat tekivät maanviljelyn mahdottomaksi, samalla kun ne kunnioittivat Egyptin jumalia ja vahvistivat Hatsepsutin mainetta alamaistensa keskuudessa. Hatsepsutin rakennushankkeiden mittakaava ja niiden tyylikäs muotoilu todistivat, ettävarallisuutta hänen valvonnassaan yhdistettynä vaurauden hallituskauden.

Poliittisesti Haatshepsutin tarunhohtoinen Pentin retkikunta nykyiseen Somaliaan oli hänen valtakautensa huippukohta. Punt oli käynyt kauppaa Egyptin kanssa jo Keski-valtakunnasta lähtien, mutta retket tähän kaukaiseen ja eksoottiseen maahan olivat kuitenkin hirvittävän kalliita varustaa ja aikaa vieviä järjestää. Haatshepsutin kyky lähettää oma, ylellisesti varustettu retkikuntansa oli jälleen yksi osoitus Egyptin varallisuudesta ja vaikutusvallasta.nauttivat hänen valtakaudellaan.

Kuninkaiden laakson ulkopuolella sijaitsevan Deir el-Bahrin kallioon upotettu Hatsepsutin upea temppeli on yksi Egyptin vaikuttavimmista arkeologisista aarteista. Nykyään se on yksi Egyptin suosituimmista nähtävyyksistä. Hänen valtakautensa aikana syntynyt egyptiläinen taide oli herkkää ja vivahteikasta. Hänen temppelinsä oli aikoinaan yhteydessä Niiliin pitkän rampin kautta, joka nousi sisäpihalta, jossa oli pieniä altaita ja porealtaita.puulajit mahtavalle terassille. Monet temppelin puista on ilmeisesti kuljetettu paikalle Puntista. Ne edustavat historian ensimmäisiä onnistuneita täysikasvuisten puiden siirtoistutuksia maasta toiseen. Niiden jäänteet, jotka ovat nykyään pelkistyneitä kivettyneitä puunrunkoja, ovat edelleen nähtävissä temppelin pihalla. Alempaa terassia reunustivat sirot koristellut pylväät. Toinen yhtä suurimahtavalle terassille pääsi mahtavan rampin kautta, joka hallitsi temppelin pohjapiirrosta. Temppeli oli kauttaaltaan koristeltu kirjoituksilla, reliefeillä ja patsailla. Hatšepsutin hautakammio oli hakattu kallion elävään kallioon, joka muodosti rakennuksen takaseinän.

Seuraavat faaraot ihailivat Hatsepsutin temppelin eleganttia muotoilua niin paljon, että he valitsivat läheiset hautapaikat hautaamispaikakseen. Tästä laajasta hautausmaasta kehittyi lopulta kokonaisuus, jonka tunnemme nykyään Kuninkaiden laaksona.

Sen jälkeen kun Tuthmose III oli menestyksekkäästi tukahduttanut toisen Kadeshin kapinan noin vuonna 1457 eaa. katosi Hatsepsut käytännössä historiallisista tiedoistamme. Tuthmose III tuli Hatsepsutin seuraajaksi ja hävitti kaikki todisteet äitipuolestaan ja tämän valtakaudesta. Joidenkin häntä nimittävien teosten hylkyjä heitettiin hänen temppelinsä läheisyyteen. Kun Champollion kaivoi Deir el-Bahrin kaivauksia, hän löysi hänen nimensä uudelleen yhdessä seuraavien teosten kanssasalaperäisiä kirjoituksia temppelissään.

Hatsepsutin kuolinaika ja -tapa pysyivät tuntemattomina, kunnes vuonna 2006 egyptologi Zahi Hawass väitti löytäneensä hänen muumionsa Kairon museon varastoista. Muumion lääketieteellinen tutkimus osoitti, että Hatsepsut kuoli viisikymppisenä sairastettuaan paiseen hampaan poiston jälkeen.

Ma'at ja tasapainon ja harmonian häiritseminen

Muinaisille egyptiläisille faaraon tärkeimpiin velvollisuuksiin kuului tasapainoa ja harmoniaa edustavan ma'atin ylläpito. Koska Hatsepsut hallitsi naisena miehen perinteisessä roolissa, hän häiritsi tätä olennaista tasapainoa. Koska faarao oli esikuvana kansalleen, Tuthmosen III pelkäsi mahdollisesti, että muilla kuningattarilla voisi olla hallitsijan kunnianhimoa, ja hän voisi pitää Hatsepsutiaheidän inspiraationsa.

Perinteen mukaan vain miehet saivat hallita Egyptiä. Naiset, riippumatta heidän taidoistaan ja kyvyistään, olivat vain puolisoiden roolissa. Tämä perinne heijasteli egyptiläistä myyttiä jumala Osiriksesta, joka hallitsi ylimpänä puolisonsa Isiksen kanssa. Muinaisen Egyptin kulttuuri oli konservatiivinen ja hyvin muutosvastarintainen. Naispuolinen faarao, riippumatta siitä kuinka menestyksekäs hänen valtakautensa oli, oli hyväksyttyjen rajojen ulkopuolella.Näin ollen kaikki muisto tuosta naispuolisesta faaraosta oli pyyhittävä pois.

Hatšepsut oli esimerkki muinaisen Egyptin uskomuksesta, jonka mukaan ihminen elää ikuisesti niin kauan kuin hänen nimensä muistetaan. Uuden valtakunnan jatkuessa hänet unohdettiin ja hän pysyi unohdettuna vuosisatoja, kunnes hänet löydettiin uudelleen.

Menneisyyden pohtiminen

Kun Champollion löysi hänet uudelleen 1800-luvulla, Hatsepsut sai takaisin ansaitsemansa paikan Egyptin historiassa. Perinteitä uhmaten Hatsepsut uskalsi hallita itsenäisesti naispuolisena faaraona ja osoittautui yhdeksi Egyptin merkittävimmistä faaraoista.

Otsikkokuvan tarjoaa: Rob Koopman [CC BY-SA 2.0], Wikimedia Commonsin kautta.