Millaista oli elämä keskiaikaisessa kaupungissa?

Millaista oli elämä keskiaikaisessa kaupungissa?
David Meyer

Ihmiskunnan historian keskiaika, vuosien 476 ja 1453 välillä jKr., on yksi kiehtovimmista ajanjaksoista nuorten mielten ja tutkijoiden kannalta.

Tuohon aikaan oli olemassa erityyppisiä asutuskeskittymiä kylistä suuriin kaupunkeihin, ja talonpoikien elämä niissä saattoi vaihdella huomattavasti.

Seuraavassa kerron, mitä tiedän elämästä keskiaikaisessa kaupungissa, kuten työstä, asumisjärjestelyistä ja muista asioista.

Luokasta riippuen elämä keskiaikaisessa kaupungissa saattoi koostua heräämisestä, työskentelystä ja ruokailusta samassa huoneessa, tai siihen saattoi kuulua hieman enemmän, jos omistit menestyvän yrityksen. Jos valmistit jotain kotona, lähdit todennäköisesti vain myymään tai ostamaan tavaroita, ellei kyseessä ollut jokin sosiaalinen tapahtuma.

Elämä keskiaikaisessa kaupungissa saattoi näyttää varsin erilaiselta eri luokkien välillä, ja kaupankäynnillä ansaitsemasi rahamäärä vaikuttaa todennäköisesti siihen, miten elät.

Huomattava osa alemmista luokista asui hirvittävissä taloissa. Niissä oli usein vain yksi huone koko perheelle, kun taas paremmin tienaavilla kauppiailla oli varaa paljon hienompiin taloihin, joissa he pystyivät majoittamaan perheensä ja yrityksensä.

Sisällysluettelo

    Rikkaan ihmisen elämä keskiaikaisessa kaupungissa

    Keskiajalla varakas talonpoika tarkoitti todennäköisesti "vapaamielisen" talonpojan asemaa, mikä tarkoitti sitä, ettei hän ollut sidoksissa tai velkaa herralle tai aateliselle[1].

    Talonpoikien luokasta vapaamiehistä tuli todennäköisimmin varakkaita, ja heillä oli usein kauppiaiden, käsityöläisten tai muiden kaltaisia töitä, koska he pystyivät matkustamaan enemmän, koska aatelinen ei sitonut heitä alueeseen.

    Vaikka tämä ei ole ainoa tapa, jolla kauppiaat syntyivät[2], on todennäköistä, että maanviljelijät ja muut kylissä asuvat ihmiset käyttivät vapaamiehiä myydäkseen satonsa tai tavaransa maksua vastaan, ja näin heistä tuli kauppiaita.

    Kauppiailla oli kaupungeissa usein paremmat asunnot kuin muilla talonpojilla ja kauppiailla, ja monet uskoivat, että jotkin talot saattoivat olla kaksikerroksisia, jolloin pohjakerroksessa oli liiketoimintaa. Samalla yläkerrassa oli perheen asunto.

    Keskiajalla vauraampien talonpoikien elämässä oli todennäköisesti paljon enemmän liikettä kuin alemman luokan tai köyhien talonpoikien elämässä.

    Kauppiaat esimerkiksi kävivät tuolloin usein kauppaa markkinoiden ja eri kaupunkien välillä, joten he viettivät usein pitkiä aikoja matkoilla eri kaupunkien välillä tai etsimässä lisää liiketoimintamahdollisuuksia[3].

    Tämän luokan naiset elivät kuitenkin todennäköisemmin samanlaista elämää kuin ne talonpojat, joilla oli vähemmän rahaa, ja viettivät usein suurimman osan ajastaan kotona ja kodin ympärillä.

    Tämän ajan naisilla oli jonkin verran työmahdollisuuksia, jotkut olivat kauppiaanaisten aviomiesten kauppiasliikkeissä tai tekivät muita töitä, kuten vaatteiden valmistusta ja myyntiä[4].[5]

    Oli kuitenkin paljon todennäköisempää, että talon naiset olivat edelleen vastuussa talon johtamisesta, kuten ruoanlaitosta, siivouksesta ja muista töistä.

    Oletetaan, että varakkaan perheen lapsi selvisi hengissä keskiajan alun korkeasta lapsikuolleisuudesta. Tällöin on todennäköistä, että hänkin pysytteli suurimman osan ajasta kotona, vaikka vanhemmilla olikin todennäköisemmin varaa ostaa hänelle leluja ja antaa hänen leikkiä.

    Lopulta lapsi kasvoi aikuiseksi ja joutui tyttönä oppimaan kotitöitä tai poikana etsimään ammatin.

    Myöhemmin keskiajalla, noin vuonna 1100 jKr., lapsilla oli enemmän mahdollisuuksia saada koulutusta, jolloin varakkaampien perheiden pojat kävivät koulua luostarissa tai muissa oppilaitoksissa, kun taas tytöt saivat todennäköisemmin peruskoulutusta kotona[5].

    Kauppiaan poikalapsi todennäköisesti oppisi ammatin ja ryhtyisi myös kauppiaaksi.

    Vähemmän varakkaan henkilön elämä keskiaikaisessa kaupungissa

    Vaikka varakkaan talonpojan elämä keskiaikaisessa kaupungissa ei ehkä vaikuta kovinkaan pahalta, jos perheesi ei ollut varakas, elämä ei luultavasti ollut kovin miellyttävää.

    Keskiaikaisten kaupunkien köyhemmät perheet asuivat todennäköisesti yhdessä tai kahdessa huoneessa talossa, ja joissakin taloissa asui useampi kuin yksi perhe kerrallaan. On myös todennäköistä, että nämä perheet asuivat huoneissaan suurimman osan ajasta, sillä siellä he työskentelivät, söivät ja nukkuivat.[6]

    Kuten varakkaammat perheet, myös pienituloisten perheiden miehet olivat edelleen ensisijaisia elättäjiä, jotka tekivät kaikkensa ansaitakseen tarpeeksi rahaa auttaakseen perhettään selviytymään. Nämä miehet tekivät todennäköisesti sepän, puusepän tai räätälin töitä; vaikka nämä työt olivat tärkeitä, ne eivät olleet kaikkein parhaiten palkattuja töitä [7].

    Toinen samankaltaisuus varakkaampien ja vähemmän varakkaiden perheiden välillä on se, että perheen nainen teki todennäköisesti kotitöitä, kuten lastenhoitoa, ruoanlaittoa ja siivousta. Näissä perheissä naisilla oli kuitenkin vielä vähemmän mahdollisuuksia hankkia muita töitä, jotka auttaisivat heitä nousemaan sosiaalisella portaalla.

    Jos nainen ei kuulunut kotitalouteen, mikä ei ollut harvinaista, sillä jotkut vanhemmat halusivat säästää rahaa antamalla tyttäriensä pärjätä omillaan, oli mahdollista, että hän saattoi asua nunnaluostarissa.[8]

    Nunnaluostarissa asuneet naiset saattoivat saada pienen korvauksen vaatteiden pesusta tai muista askareista ja saada sängyn ja ruokaa.

    On myös todennäköistä, että vähävaraisemman perheen lapsilla ei olisi juurikaan tulevaisuudennäkymiä elämässään eikä heillä olisi juurikaan mahdollisuuksia saada koulutusta. Kuten varakkaammissa perheissä, pojat ottavat usein mallia isästään ja opiskelevat samaa ammattia, ja tytöille saatetaan opettaa kodinhoitajan ensisijaiset tehtävät.

    Vaikka kaikkien perheiden lapset saivat jonkin verran aikaa leikkiä ja viettää "normaalia" lapsuutta, vähemmän varakkaiden perheiden lapset saivat harvemmin lahjoja tai leluja.

    Katso myös: Top 9 kukkia, jotka symboloivat vaurautta

    Ihmisten harrastukset keskiaikaisessa kaupungissa

    Huolimatta siitä, että jotkut keskiaikaisten kaupunkien talonpojat elivät melko kamalaa elämää, oli joitakin aktiviteetteja ja harrastuksia, joista ihmiset saattoivat silti nauttia. Jopa keskiaikaisissa kaupungeissa pubeja ja olutravintoloita tunnettiin tarpeeksi hyvin, joten jotkut ihmiset luonnollisesti hakeutuivat näihin paikkoihin rentoutumaan, pitämään hauskaa ja nauttimaan muutamasta drinkistä.

    Oli myös paljon pelejä, jotka olivat suosittuja aikuisten ja lasten keskuudessa, ja tarjolla oli jopa jonkin verran uhkapelejä.

    Kristinuskon suosion kasvaessa keskiajalla oli myös paljon päiviä, jolloin talonpojat eivät tehneet töitä vaan juhlivat juhlapäiviä tai osallistuivat sosiaalisiin tapahtumiin. Festivaalien kaltaiset asiat olivat myös varsin yleisiä, ja juhlapäivään liittyi todennäköisesti paljon syömistä, juomista, tanssimista ja leikkimistä.

    Myös muita viihdemuotoja oli olemassa, sillä kiertävät esiintyjät eivät olleet näinä aikoina aivan tavattomia. Esiintyjät matkustivat kaupunkien välillä ja esiintyivät kolikoita, ruokaa tai yöpaikkaa vastaan[9].

    Elinolot ja sairaudet keskiaikaisissa kaupungeissa

    Keskiaikaisten kaupunkien elämästä keskusteltaessa on puhuttava muustakin kuin ihmisistä itsestään, sillä terveyteen, elinolosuhteisiin ja sairauksiin liittyvät asiat näyttelivät myös suurta osaa elämässä noina aikoina. Koska kaupungit laajenivat ja asutettiin yhä enemmän, monet ongelmat vaikuttivat elämään keskiaikaisessa kaupungissa, ja jotkut niistä olivat kauheita.

    Mainitsen ensin elinolot, joista olen puhunut lyhyesti aiemmin. Vaikka keskiajan kaupungeissa oli jako varakkaiden ja vähemmän varakkaiden talonpoikien välillä, voi olla vaikea ymmärtää, miten paljon tämä vaikutti elinoloihin.

    Pienituloisten perheiden taloissa oli todennäköisesti likaiset lattiat, mikä puolestaan ei ollut hyväksi perheen terveydelle[10].

    Toisaalta varakkaammilla perheillä oli varaa monikerroksisiin taloihin, ja niissä oli yleensä lattiat.

    Minun pitäisi mainita jätehuolto tuona aikana; putkistot ja jätehuolto eivät olleet tuohon aikaan tavanomaisia, mikä tarkoitti, että keskiaikaisten kaupunkien jo ennestään ahtaat ja kapeat kadut olivat vaarallisia ja melko inhottavia kävellä läpi.

    Oli yleinen käytäntö, että talon jätteet heitettiin ulos kadulle tai läheiseen jokeen. Tämä käytäntö tarkoitti sitä, että kadut olivat likaisia ja täynnä lihanjätteitä, ihmisten ulosteita ja kaikkea muuta, mitä tuohon aikaan pidettiin jätteenä. Tämä epähygieeninen normi aiheutti tautien ja tuholaisten villiintymisen keskiaikaisissa kaupungeissa[11].

    Likaiset kadut merkitsivät myös sitä, että monet ihmiset sairastuivat, mikä vaikutti keskiaikaisissa kaupungeissa asuvien ihmisten kuolleisuuteen ja matalaan elinajanodotteeseen. Ellei perheellä ollut varaa sairaanhoitoon, oli kuitenkin myös mahdollista, että nämä elinolosuhteet saattoivat aiheuttaa joidenkin talonpoikien kuoleman.

    Se, että tämä oli normaali käytäntö, ei kuitenkaan tarkoita, että keskiaikaisissa kaupungeissa asuvat ihmiset olisivat olleet tyytyväisiä elämiseen niin kamalissa ja haisevissa olosuhteissa. On olemassa raportteja, joissa ihmiset valittivat tästä, mutta vain harvat ovat kertoneet, että nämä valitukset olisivat johtaneet kaupungin korkeamman johdon toimiin.

    Päätelmä

    Elämä keskiaikaisen kaupungin muurien sisäpuolella oli paljon monimutkaisempaa kuin ensi silmäyksellä voisi luulla. Koska mahdollisuudet olivat rajalliset, kadut likaisia ja jotkut nukkuivat kodeissa, joissa oli likainen lattia, voidaan sanoa, että elämä oli melko vaikeaa.

    Katso myös: Oranssi kuu symboliikka (Top 9 merkityksiä)

    Vaikka tämä oli erityisen likaista aikaa, on kuitenkin mielenkiintoista nähdä, miten asiat muuttuivat jopa Lontoon kaltaisissa tämän ajan kaupungeissa.

    Viitteet:

    1. //www.historyhit.com/life-of-medieval-peasants/
    2. //study.com/academy/luento/kauppias-luokka-renessanssissa-määritelmä-oppitunti-quiz.html
    3. //www.historyextra.com/period/medieval/middle-ages-facts-what-customs-writers-knights-serfs-marriage-travel/
    4. //www.bbc.co.uk/bitesize/topics/zbn7jsg/articles/zwyh6g8
    5. //www.representingchildhood.pitt.edu/medieval_child.htm
    6. //www.english-online.at/history/middle-ages/life-in-the-middle-ages.htm
    7. //www.medievalists.net/2021/11/most-common-jobs-medieval-city/
    8. //www.nzdl.org/cgi-bin/library.cgi?e=d-00000-00—off-0whist–00-0—-0-10-0—0—0direct-10—4——-0-1l–11-en-50—20-about—00-0-1-00-0-0-11-1-0utfZz-8-00&a=d&f=1&c=whist&cl=CL1.14&d=HASH4ce93dcb4b65b3181701d6
    9. //www.atlasobscura.com/articles/how-did-peasants-have-fun
    10. //www.learner.org/wp-content/interactive/middleages/homes.html
    11. //www.bbc.co.uk/bitesize/topics/zbn7jsg/articles/zwyh6g8#:~:text=Kaupungit%20olivat%20usein%20epähygieenisiä%20koska%20kadulle%20tai%20jokeen%20joutui%20mennessään%20kadulle%20tai%20jokeen



    David Meyer
    David Meyer
    Jeremy Cruz, intohimoinen historioitsija ja kouluttaja, on luova mieli historian ystäville, opettajille ja heidän oppilailleen tarkoitetun kiehtovan blogin takana. Jeremyllä on syvään juurtunut rakkaus menneisyyteen ja horjumaton sitoutuminen historiallisen tiedon levittämiseen, joten hän on vakiinnuttanut asemansa luotettavana tiedon ja inspiraation lähteenä.Jeremyn matka historian maailmaan alkoi hänen lapsuudessaan, kun hän ahmi innokkaasti jokaista historiallista kirjaa, jonka hän sai käsiinsä. Muinaisten sivilisaatioiden tarinoista, keskeisistä ajanhetkistä ja maailmaamme muovanneista henkilöistä kiehtovana hän tiesi jo pienestä pitäen, että hän halusi jakaa tämän intohimon muiden kanssa.Saatuaan muodollisen historian koulutuksensa Jeremy aloitti opettajan uran, joka kesti yli vuosikymmenen. Hänen sitoutumisensa edistää rakkautta historiaan opiskelijoidensa keskuudessa oli horjumaton, ja hän etsi jatkuvasti innovatiivisia tapoja sitouttaa ja vangita nuoria mieliä. Hän tunnusti teknologian potentiaalin tehokkaana koulutustyökaluna ja käänsi huomionsa digitaaliseen maailmaan ja loi vaikutusvaltaisen historiabloginsa.Jeremyn blogi on osoitus hänen omistautumisestaan ​​tehdä historiasta kaikkien saatavilla ja kiinnostava. Kaunopuheisen kirjoituksensa, huolellisen tutkimuksensa ja eloisan tarinankerronnansa avulla hän puhaltaa eloa menneisyyden tapahtumiin ja antaa lukijoille mahdollisuuden tuntea ikään kuin he todistaisivat historian kehittymistä ennenheidän silmänsä. Olipa kyseessä harvoin tunnettu anekdootti, syvällinen analyysi merkittävästä historiallisesta tapahtumasta tai vaikutusvaltaisten henkilöiden elämän tutkiminen, hänen kiehtovat tarinansa ovat keränneet omistautunutta seuraajaa.Bloginsa lisäksi Jeremy on myös aktiivisesti mukana erilaisissa historian säilyttämistoimissa ja tekee tiivistä yhteistyötä museoiden ja paikallisten historiallisten yhdistysten kanssa varmistaakseen, että menneisyytemme tarinat turvataan tuleville sukupolville. Hän tunnetaan dynaamisista puheenvuoroistaan ​​ja työpajoistaan ​​opettajille, ja hän pyrkii jatkuvasti innostamaan muita syventymään historian rikkaaseen kuvakudosseen.Jeremy Cruzin blogi on osoitus hänen horjumattomasta sitoutumisestaan ​​tehdä historiasta saatavilla, mukaansatempaava ja merkityksellinen nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa. Hänen uskomattomalla kyvyllään kuljettaa lukijat historiallisten hetkien ytimeen, hän edistää edelleen rakkautta menneisyyteen historian harrastajien, opettajien ja heidän innokkaiden oppilaidensa keskuudessa.