Sisällysluettelo
Mieltymys musiikin tekemiseen ja arvostamiseen on yksi ihmiskunnan ominaispiirteistä. Ei siis ihme, että muinaisen Egyptin elinvoimainen kulttuuri hyväksyi musiikin ja muusikot.
Musiikkia ja muusikoita arvostettiin suuresti muinaisessa egyptiläisessä yhteiskunnassa. Musiikin uskottiin olevan olennainen osa luomista, ja se oli välttämätöntä yhteydenpidossa jumalten panteonin kanssa.
Sisällysluettelo
Kiitos elämän lahjasta
Tutkijat arvelevat, että egyptiläisille musiikki oli osa hyvin inhimillistä reaktiota, jolla he osoittivat kiitollisuuttaan siitä, että he olivat saaneet elämän lahjan jumaliltaan. Lisäksi musiikki kattoi kaikki inhimillisen tilan kokemukset. Musiikkia kuultiin juhlissa, hautajaisissa, sotilasparaatissa, uskonnollisissa kulkueissa ja jopa maanviljelijöiden työskennellessä pellolla tai muinaisegyptiläisten työskennellessä.valtavat rakennushankkeet.
Muinaisten egyptiläisten syvästä rakkaudesta musiikkiin kertovat lukuisat hautamaalaukset ja temppelien seiniin kaiverretut friisit, joissa kuvataan musiikkiesityksiä, muusikoita ja soittimia.
Vaikka musiikilla uskotaan olleen sosiaalinen merkitys koko Egyptin historian ajan, nykyaikaiset tutkijat, jotka kääntävät Egyptin kirjallisuuden "faaraonikaudelta" peräisin olevia papyruksia, huomauttavat, että musiikin merkitys on kasvanut Egyptin historian kyseisellä kaudella.
Noin vuonna 3100 eaa. vakiintuivat nykyisin tuntemamme egyptiläiset dynastiat. Musiikista tuli monien egyptiläisen yhteiskunnan osa-alueiden tukipilari.
Jumalten lahja
Vaikka egyptiläiset yhdistivät musiikin Hathor-jumalattareen, joka antoi maailmalle iloa, se oli Merit-jumaluus, joka oli läsnä Ra:n ja taikuuden jumalan Hekan kanssa luomisen alussa.
Merit auttoi musiikin avulla luomaan järjestystä luomakunnan kaaokseen. Näin ollen hän oli luomakunnan sinfonian alkumuusikko, laulaja, kirjoittaja ja kapellimestari. Tämä vakiinnutti musiikin aseman keskeisenä elementtinä muinaisessa egyptiläisessä kulttuurissa.
Katso myös: Top 15 tasa-arvon symbolit merkitysten kanssaMusiikilla on sosiaalinen rooli
Muinaiset egyptiläiset käyttivät musiikkia yhtä kurinalaisesti ja suunnitelmallisesti kuin muitakin yhteiskuntajärjestyksensä osa-alueita. Kuten käsikirjoituksista, hautamaalauksista ja temppelikaiverruksista käy ilmi, muinaiset egyptiläiset antoivat musiikille merkittävän roolin uskonnollisissa harjoituksissaan. Musiikki saattoi myös joukkojaan taisteluun ja maanviljelijöitä pelloilleen. Musiikkia esitettiin samalla tavalla myösmonissa Egyptin monumentaalisia rakennushankkeita tukevissa työpajoissa ja kuninkaallisissa palatseissa.
Muinainen egyptiläinen kaista. Zache [Public domain], Wikimedia Commonsin kautta
Egyptiläiset arvostivat musiikkia sen kaikissa muodoissa sekä osana uskonnollisia seremonioita jumaliensa kunniaksi että jokapäiväisen elämän juhlana. Monissa tähän mennessä löydetyissä kuvissa ihmiset taputtavat käsiään, soittavat soittimia ja laulavat esityksen mukana. Egyptologit käänsivät kuvien alle sijoitetut "merkinnät" esitetyn laulun sanoiksi.Egyptiläisen musiikin sanoituksissa ylistetään heidän jumaliaan, faaraota, hänen vaimoaan ja kuninkaallisen perheen jäseniä.
Uskonnollisessa mielessä egyptiläiset jumalattaret Bes ja Hathor nousivat musiikin suojelijahirviöiksi. Heidän ylistämisekseen järjestettiin lukemattomia seremonioita, joihin kuului taidokkaita musiikkiesityksiä, joihin liittyi tanssijoita.
Muinaisen Egyptin soittimien dekoodaus
Egyptologit, jotka tutkivat meille perinnöksi jäänyttä runsaasti muinaisia hieroglyfejä, havaitsivat, että muinaiset egyptiläiset kehittivät monenlaisia soittimia. Egyptiläiset muusikot saattoivat käyttää jousisoittimia sekä puhallinsoittimia ja lyömäsoittimia. Useimpiin musiikkiesityksiin liittyi myös käsien taputtaminen rytmin ylläpitämiseksi, ja sekä miehet että naiset lauloivat musiikin säestykseksi.
Muinaisen Egyptin jousisoittimet [Public domain], Wikimedia Commonsin kautta.
Muinaisilla egyptiläisillä ei ollut käsitystä nuottikirjoituksesta. Sävelet siirtyivät suullisesti muusikkosukupolvelta toiselle. Nykyään ei tiedetä tarkalleen, miltä egyptiläiset musiikkisävellykset todella kuulostivat.Tutkijat viittaavat siihen, että nykypäivän koptilaisliturgia on mahdollisesti suora jälkeläinen egyptiläisistä musiikkimuodoista. Koptin kieli nousi muinaisen Egyptin hallitsevaksi kieleksi 4. vuosisadalla jKr. ja musiikin, jonka koptit ottivat käyttöön jumalanpalveluksissaan, uskotaan kehittyneen aiemmista egyptiläisten jumalanpalvelusten muodoista samalla tavalla kuin heidän kielensä kehittyi vähitellen sen alkuperäisestä kielestä.muinaisen Egyptin ja Kreikan pohja.
Muinaisegyptiläisissä hieroglyfeissä musiikkia kuvataan sanalla "hst", joka tarkoittaa "laulua", "laulajaa", "kapellimestaria", "muusikkoa" ja jopa "soittaa musiikkia." Hieroglyfin tarkka merkitys ilmeni sen mukaan, missä kohtaa lausetta se esiintyi.
Hieroglyfissä "hst" on kohotettu käsi, joka symboloi kapellimestarin roolia ajan tasalla pitämisessä esityksen aikana. Kapellimestareilla näyttää olleen huomattava yhteiskunnallinen merkitys, jopa melko pienissä ryhmissä.
Saqqarasta löydetyissä hautamaalauksissa kapellimestari pitää toista kättään korvansa päällä auttaakseen kuuloaan ja keskittyäkseen, kun hän kohtaa kootut muusikot ja antaa merkkejä soitettavasta sävellyksestä. Tutkijat uskovat hautamaalausten nykyaikaisten tulkintojen perusteella, että muinaisen Egyptin kapellimestarit käyttivät käsimerkkejä kommunikoidakseen muusikoidensa kanssa.
Esityksiä järjestettiin juhlaillallisilla, temppelikomplekseissa, festivaaleilla ja hautajaisissa. Musiikkiesityksiä voitiin kuitenkin järjestää lähes missä tahansa. Korkean yhteiskunnallisen aseman jäsenet palkkasivat säännöllisesti muusikkoryhmiä viihdyttämään vieraitaan ilta-aterioilla ja seurapiiritilaisuuksissa.
Moniin tähän mennessä löydettyihin soittimiin on kaiverrettu jumalten nimet, mikä osoittaa, kuinka paljon muinaiset egyptiläiset arvostivat musiikkia ja musiikkiesityksiä.
Katso myös: Tiesivätkö roomalaiset Japanista?Egyptiläiset soittimet
Muinaisessa Egyptissä kehitetyt ja soitetut soittimet olisivat meille nykyään tuttuja.
Heidän muusikkonsa saattoivat käyttää lyömäsoittimia, kuten rumpuja, tamburiinia, helistimiä ja sistrumia, U-kirjaimen muotoista metalli-instrumenttia, josta roikkui nahkahihnojen varassa pieniä metalli- tai pronssikappaleita, joita pidettiin kädessä. Kun sitä ravistettiin, se tuotti erilaisia ääniä riippuen siitä, minkälaista metallia oli käytetty.
Sistra liittyi läheisesti jumalatar Hathoriin, joka oli Ra:n puoliso ja naisten, hedelmällisyyden ja rakkauden jumalatar sekä taivaan jumalatar. Sistraa käytettiin temppelimuusikoiden ja -tanssijoiden esityksissä monille egyptiläisen panteonin jumalille järjestetyissä seremonioissa. Joistakin sistroista kuului pehmeä helisevä ääni, kun taas toisista kuului kova kolina. Myöhemmin käyttöön otettiin kelloja ja symbaaleja.
Yksi muinaisegyptiläinen instrumentti oli menit-kaulakoru, joka oli vahvasti helmikoristeinen kaulakoru, jota esiintyjä saattoi joko ravistella tanssiessaan tai ottaa pois tai rytmittää käsin, erityisesti temppeliesitysten aikana.
Puhallinsoittimet muistuttavat melko paljon nykyisin soitettavia soittimia, kuten trumpetteja ja paimenpiippuja, klarinetteja, oboeita, huiluja, joissa oli sekä yksi- että kaksikielisiä kieliä, sekä joitakin huilumuotoja, joissa ei ollut kieliä.
Egyptiläisten jousisoitinvalikoima käsitti laajan valikoiman lyyroja, harppuja ja mesopotamialaista luuttua. Toisin kuin nykyiset jousisoittimet, muinaisten egyptiläisten jousisoittimia "nypittiin", koska nykyaikainen jousi oli tuntematon. Muinaiset egyptiläiset soittivat luuttuja, harppuja ja lyyroja monissa kuvissa.
Muinaisen Egyptin huilut ja putket.
Los Angeles County Museum of Art [Public domain], Wikimedia Commonsin kautta.
Muinaisen Egyptin Sistrum.
Waltersin taidemuseo [Public domain], Wikimedia aCommonsin kautta.
Muinaisen Egyptin harppu.
Metropolitan Museum of Art [CC0], Wikimedia Commonsin kautta.
Muusikot soittivat näitä soittimia joko yksin tai osana yhtyettä, aivan kuten muusikot soittavat nykyäänkin.
Ammattimuusikoiden rooli
Muinaiset egyptiläiset työllistivät lukuisia ammattimuusikoita, jotka esiintyivät useissa eri tilaisuuksissa. Koska egyptiläinen yhteiskunta jakautui eri yhteiskuntaluokkiin, tämä merkitsi väistämättä sitä, että jotkut muusikot esiintyivät vain oman ammattiluokkansa mukaisissa tilaisuuksissa.
Korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa oleva muusikko saattoi esiintyä temppelialueella järjestettävissä temppeleissä ja uskonnollisissa seremonioissa, kun taas alemman aseman muusikko saattoi tyytyä esiintymään yhteisön tapahtumissa ja paikallisille työnantajille.
Muinaiset egyptiläiset muusikot ja tanssijat.
British Museum [Public domain], Wikimedia Commonsin kautta.
Egyptiläisen muusikon korkein mahdollinen arvo oli "shemayet". Tämä arvo antoi muusikoille oikeuden esiintyä jumalille ja jumalattarille. Shemayet-aseman muusikot olivat väistämättä naisia.
Kuninkaallinen perhe
Faaraoiden kuningasperheellä oli henkilökohtaista viihdykettään ja juhlatilaisuuksien esiintyjiä varten nimekkäitä muusikkoryhmiä, joihin kuului sekä soittimia soittaneita muusikoita että laulajia ja tanssijoita muusikoiden säestykseksi.
Muinaisen Egyptin ihmiset käyttivät musiikkia ilmaistakseen tunteitaan ja tuntemuksiaan. Olipa kyse sitten faaraon ja hänen perheensä, jumalien ylistämisestä tai yksinkertaisesti arkielämän ilon juhlistamisesta, musiikki oli tärkeä osa muinaisen Egyptin kulttuuria.
Menneisyyden pohtiminen
Koska muinaiset egyptiläiset eivät kirjoittaneet nuotteja, miltä heidän musiikkinsa kuulostaisi, jos voisimme kuulla sen uudelleen tänä päivänä?
Otsikkokuvan kohteliaisuus: British Museum [Public domain], Wikimedia Commonsin kautta.
